Jäänmurtajat
IB Urho
Valmistunut | 1975 |
Rakennustelakka | Wärtsilä Helsingin telakka |
Jääluokka | 1A Super |
Pituus | 104,6 m |
Leveys | 23,8 m |
Syväys | 8,3 m |
Uppouma | 9 660 t |
Bruttovetoisuus | 7 525 t |
Nettovetoisuus | 2 258 t |
Pääkoneisto | Wärtsilä-Pielstick 12PC2-5V-400 |
Akseliteho | 16,2 MW |
Nopeus | 18 solmua |
Paaluveto | 113 t |
Miehistö | 21 |
Call Sign | OHMS |
Jäänmurtaja Urho
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kastoi Suomen siihen aikaan vahvimman ja suurimman jäänmurtajan kaimakseen 5.3.1975. Tilaisuus oli vedenjakaja talvimerenkulun historiassa: Urhon käyttöönotosta lähtien kaikki Suomen 23 talvisatamaa ovat pysyneet kulkukelpoisina ympäri vuoden.
Suurikokoinen työjuhta edusti aivan uudenlaista ajattelua. Ensimmäistä kertaa maailmassa jäänmurtajan suunnittelussa oli tehty jääkokeita pienoismallilla: Exxonin rahoituksella Helsingin Vallilaan rakennetussa koealtaassa simuloitiin murtajan kulkua tasaisessa jääkentässä ja ahtojäässä.
Urhon uppouma on 60 prosenttia edeltäjiään suurempi, mutta jäävastus kolmanneksen pienempi. Urho on myös edeltäjiään leveämpi, sillä Itämerellä liikkuvien alusten keskikoko kasvoi jatkuvasti. Urhon kastamisen aikoihin uutta oli myös komentosillan 360 asteen näkyvyys, mikä helpottaa hinattavan aluksen silmälläpitoa.
Urhon keulapotkurit pyörivät sisäänpäin ja työntävät vettä rungon alle eteenpäin ajettaessa. Vesihuuhtelu vähentää jään ja rungon välistä kitkaa. Peräpotkurit pyörivät ulospäin, jolloin vesivirta työntää rikkoutuvan jään ehjän jään alle ja avattu uoma pysyy puhtaana. Aluksessa on myös vaikeita jääolosuhteita varten kallistusjärjestelmä, jota käytettäessä kolme pumppua siirtää vettä laivan sisällä niin, että Urho saadaan kallistumaan kolmetoista astetta 50 sekunnissa.
Urholla on neljä sisarlaivaa: Sisu sekä Ruotsin lipun alla purjehtivat Atle, Ymer ja Frej.
Urhosta rakennettiin myös edustuslaiva maan korkeimman johdon tarpeisiin. Aluksessa on mm. kaksi saunaa ja uima-allas, kuntosali ja kirjasto. Urhon salongissa on kestitty valtionpäämiehiä ja korkean tason valtuuskuntia. Aluksen sisätiloja koristavat tunnettujen suomalaistaiteilijoiden teokset.
Miehistön ja valtiovieraiden mukavuuden takaamiseksi kaikki asuintilat sijaitsevat konekuilusta erillään olevassa kansirakennuksessa, eivätkä enää vanhojen murtajien tapaan kannen alla. Järjestely vaimentaa koneiden ja jäiden tuottamaa melua asuintiloissa.
Arctia jatkaa 130 vuotta jatkunutta jäänmurtoperinnettä yhdellä maailman voimakkaimmista jäänmurtajalaivastosta, johon kuuluu viisi perinteistä murtajaa: Voima, Urho, Sisu, Otso ja Kontio.
Arctian murtajat säilyttävät jäänmurtokykynsä kaikissa Itämeren jääolosuhteissa. Alukset on myös varustettu hinaushaarukalla hinausvinttureineen.
Seuraa jäänmurtaja Urhoa Instagramissa