Yksi Intelligent Sea -projektissa testattavista poijutyypeistä on niin kutsuttu Snifferi-poiju eli toisin sanoin älypoiju, joka kykenee mittaamaan ilmasta SOx eli rikkidioksidin pitoisuudet. Tämän tiedon perusteella pystytään analysoimaan ohi ajavan laivan päästöistä sen operoiko alus SECA rajoitusten mukaisesti, joko käyttäen polttoainetta jonka rikkipitoisuus on alle viranomaissäädösten tai puhdistamalla pakokaasuistaan haitallista rikkidioksidia rikkidioksidipesurin eli ns. Scrubberin avustuksella.

Itämeri on vuoden 2015 alusta alkaen ollut SECA eli Sulphur Emission Control Area yhdessä Pohjanmeren rannikon ja Englannin kanaalin kanssa. SECA alueella maksimi sallittu rikkipitoisuus on 0,1 % polttoainemäärästä. Myös USA.n rannikko ja osat Karibian merestä ovat rajoittaneet SOx päästöjä ECA alueensa sisäpuolella. Muualla maailmassa rikin raja polttoaineessa on toistaiseksi ollut 3,5 %. Vuodenvaihteessa 2020 IMOn ”Sulphur Cap” rajoitusten astuessa voimaan koko maailman merenkulun on operoitava polttoaineella, jonka maksimaalinen rikkisisältö on 0,5 % tai muulla tavalla puhdistettava päästönsä vastaavalle tasolle.

Esimerkiksi Suomen aluevesillä laivojen rikkipäästöjä valvoo Traficom. Suomessa valvonta on jo tänä päivänä suhteellisen hyvällä tolalla saaristoon asetettujen automaattisten päästömittausasemien ja tehostetun seulonnan ansiosta, minkä avulla viranomaiset voivat valikoida alukset joiden polttoaineesta otetaan testinäytteet satamakäynnin yhteydessä. Maailmalla monessa paikassa valvonta puuttuu tai on hyvin satunaista esimerkiksi alusten savupiippujen taakse lennätettävän lennokkien näyttöihin perustuvaa. Lennokkeja ohjaavat ihmiset, mikä rajoittaa sekä näyttöjenottotyön toimintasädettä että tekee työstä kallista.

Snifferipoijun tavoitteita taas on, että sen voi asentaa minne tahansa maailman merille missä kulkee laivaväylä ja se on toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivänä viikossa. Poiju on suunniteltu toimimaan useamman vuoden ilman huoltoa. Poijuun kytketty elektroniikka on jatkuvassa yhteydessä verkkoon ja tuottaa mittaustulosta sitä ohittavien laivojen päästöistä. Päästöt pystytään kytkemään oikeisiin aluksiin hyödyntäen AIS dataa sekä poijun välittämää sää- ja tuulisuunta tietoa.

Snifferipoijun tuloksia analysoivan ohjelmiston, Kinen kehittämän Airnow:n, voi esimerkiksi ohjelmoida kategorisoimaan tulokset hyödyntäen liikennevalo periaatetta. Tällöin valvovalle viranomaisellle tulee erillinen hälytys jokaisesta laivasta, jonka päästöt ylittävät asetetut raja-arvot tarkempaa tarkistusta/ verifiointia varten.

Pilootti snifferipoijun "latva" ja Kine Roboticsin kehitystiimi Pansiossa marraskuussa 2019

Snifferipoiju saa tarvitsemansa virtansa aurinkopaneelien ja ladattavien akkujen yhdistelmästä. Koska kelluvan poijun on oltava autonominen, juuri virransaannin varmistaminen on yksi suurista haasteista, etenkin pohjoisissa olosuhteissa. Poiju on varustettu nukkumistoiminnolla, joka ajaa alas sen toiminnan, mikäli akkujen teho ajautuu liian matalaksi ja herättää poijun sitten, kun aurinkoenergian avulla akkujen taso on taas noussut tarpeeksi korkeaksi toiminnan jatkamiseksi.

Ensimmäistä pilootti poijua tullaan testaamaan Naantalin sataman läheisyydessä vuoden 2020 aikana. Suunnitelma on saada poiju laskettua veteen heti alkuvuodesta, mutta aikataulu on vielä hieman avoin sillä Snifferipoijuun tulevan monimutkaisen tekniikan testaus on vielä käynnissä. Myös Tukholman satamassa tullaan pilotoimaan SOx snifferipoijun toimivuutta Intelligent Sea hankkeen sisällä.

Tavoitteena on saada markkinoille mahdollisimman nopeasti toimintavarma ja kestävä Snifferipoiju mallisto, joka pystyy SOx päästöjen lisäksi myös mittaamaan NOx (typpioksiidi) ja CO2 (hiilidioksiidi) päästöjä ja välittämään tietoja sekä viranomaisille, että esimerkiksi satamille vallitsevasta ilmanlaadusta.  

Intelligent Sea -projektin puitteissa Meritaidon on tarkoitus kehittää ja testata useita erityyppisiä älypoijuja yhdessä yhteistyökumppaneidemme Naantalin ja Tukholman satamien kanssa. Snifferipoijun lisäksi on tarkoitus testata myös 5G-verkkoa välittäviä poijuja, sensoreilla ja modernisoidulla kaukohallinnalla varustettuja älypoijuja sekä erityyppisiä energialähteitä ja energialähde kombinaatioita, jotka soveltuvat älypoijuihin ja mahdollistavat tulevaisuudessa kokonaan uudenlaisten älyväylien suunnittelun ja toteutuksen. Intelligent Sea -projekti on kolmivuotinen kehitysprojekti, jolle on myönnetty EU:n Innovatiivisuusrahastolta INEA:lta CEF rahoitusta.