Jäänmurtokausi 2023–2024 päättyi 31. toukokuuta, kun kauden viimeinen jäänmurtaja Otso palasi kotisatamaan Helsingin Katajanokalle.

Alkutalven poikkeuksellinen kylmyys laski nopeasti pintavesien lämpötilaa ja jäänmuodostus alkoi tavallista aikaisemmin. Jäänmurtaja Kontio aloitti kauden ensimmäisenä murtajana jo 23. marraskuuta. Edellisen kerran jäänmurtokausi alkoi marraskuussa kaudella 2010–2011. Tammikuun lopulla koko Arctian jäänmurtajakalusto oli käytössä. Perämerellä kauppa-alusten liikennöinnin sujuvuudesta huolehtivat Otso, Kontio, Urho, Sisu ja Polaris. Suomenlahdella liikennettä avustivat Voima, Fennica ja Nordica.

Jääpeite oli laajimmillaan 12. helmikuuta, jolloin jäätä oli 135 000 km². Tuulten vuoksi jäät ahtautuivat Perämeren pohjukkaan muodostaen vaikeakulkuisia jäävalleja. Jääolosuhteet olivat erittäin haastavat ja ajoittain Kemin, Tornion ja Oulun alueella lähes kaikki kauppa-alukset tarvitsivat jäänmurtajien hinausapua.

Arctian jäänmurtokaluston ja erityisosaamisen ansiosta haastavasta jäänmurtokaudesta selvittiin erinomaisesti ja kauppa-alusliikenteen toimivuus varmistettiin. Arctian jäänmurtajille kertyi kuluneen kauden aikana yhteensä 921 operointipäivää. Avustuksia oli 2067 ja hinauksia tehtiin jopa 20 %:lle aluksista eli 422 kertaa. Maileja jäänmurtokaudella kertyi yhteensä 78 635. Arctian jäänmurtajat mukaan luettuna keskimääräinen odotusaika kauppa-aluksille oli 6,4 tuntia ja ilman odotusta satamiin pääsi 95,8 % aluksista.

Arctia kiittää henkilöstöä, Väylävirastoa, Ilmatieteenlaitosta, Traficomia, Fintrafficin VTS-keskuksia, Finnpilotin luotseja, jäänmurtajien avustamia aluksia ja niiden varustamoita, laivameklareita, satamia ja ruotsalaisia jäänmurtajia, Ruotsin Sjöfartsverketiä sekä muita yhteistyökumppaneitaan kuluneesta jäänmurtokaudesta.