Itämeren jäänmurtaja

IB Voima

Valmistunut 1954/1979
Rakennustelakka Wärtsilä Helsingin telakka
Jääluokka 1A Super
Pituus 83,5 m
Leveys 19,4 m
Syväys 7 m
Uppouma 5 209 t
Bruttovetoisuus 4 159 t
Nettovetoisuus 1 248 t
Pääkoneisto Wärtsilä 16V-22
Akseliteho 10,2 MW
Nopeus 16 solmua
Paaluveto 113 t
Miehistö 21
Call Sign OHLW

Itämeren jäänmurtaja

Arctian jäänmurtajalaivaston vanhin alus Voima on ollut käytössä jo yli puoli vuosisataa. Vuosikymmenien kuluessa jykevärunkoinen Voima on osoittanut luotettavuutensa Itämerellä ja se on toiminut esikuvana monille myöhemmin rakennetuille nelipotkurisille jäänmurtajille.

Vuonna 1954 käyttöön otettu Voima oli ensimmäinen Suomen jäänmurtajien sotien jälkeisessä uudistusohjelmassa. Alus oli valmistuessaan maailmanluokan erikoisuus. Ensimmäistä kertaa murtajan keulaan oli asennettu kaksi eri suuntiin pyörivää keulapotkuria.

Voima suunniteltiin avomerikäyttöön ja niin leveäksi, että sen tekemässä uomassa voisivat liikkua 10 000 tonnin (dwt) kuivalastilaivat ja 16 000 tonnin säiliölaivat. Voiman suuri koneteho ja hyvä ohjailtavuus (laiva kääntyy paikallaan ja voi liikkua sivuttain) herättivät runsaasti kiinnostusta maailmalla. Hietalahden telakalle aikansa erikoisuus oli näyte erinomaisesta työ- ja suunnittelutaidosta. Wärtsilä rakensikin Voimalle kolme sisaralusta Neuvostoliittoon (Kapitan Belousov 1954, Kapitan Voronin 1955 ja Kapitan Melehov 1956) ja yhden Ruotsiin (Oden 1957).

Voima peruskorjattiin vuosina 1978–79. Koneisto uusittiin ja sisätilat korjattiin ajanmukaisiksi. Kansirakennelmat rakennettiin kokonaan uudelleen, ja uudistettu alus muistuttaa hiukan Urhoa ja Sisua. Peruskorjauksessa Voima sai uusia jäävahvistelevyjä kylkiinsä sekä uudet pääkoneet, sähkölaitteet, asuintilat ja komentosillan. Myös potkurimoottorit uudistettiin.

Voiman viisivuotistelakoinnin yhteydessä kesällä 2016 alukseen tehtiin kymmenen vuoden elinkaaren pidennys. Voima sai mm. 250 tonnia uutta pohjapeltiä ja uudet komentosillan navigointilaitteet.

Kuivatelakoinnin yhteydessä keskeisiä vanhoja osia yli puoli vuosisataa palvelleesta Voimasta poistettiin kokonaan alukselta. Tällaisia osia olivat esimerkiksi komentosillan konekäskynvälittimet, joilla ohjaillaan potkureita.

Arctia halusi varmistaa, että vanhat konekäskynvälittimet edustavat myös käytöstä poiston jälkeen suomalaista jäänmurto-osaamista, ja lahjoitti siksi kaksi niistä merenkulkualan museoille. Yksi konekäskynvälitin luovutettiin kesäkuussa 2016 Museovirastolle Suomen merimuseon kokoelmiin, toinen Forum Marinum -säätiölle Turussa sijaitsevan Merikeskuksen käyttöön.

Arctia jatkaa 125 vuotta jatkunutta jäänmurtoperinnettä

Arctia jatkaa 125 vuotta jatkunutta jäänmurtoperinnettä yhdellä maailman voimakkaimmista jäänmurtajalaivastosta, johon kuuluu viisi perinteistä murtajaa: Voima, Urho, Sisu, Otso ja Kontio.

Arctian murtajat säilyttävät jäänmurtokykynsä kaikissa Itämeren jääolosuhteissa. Alukset on myös varustettu hinaushaarukalla hinausvinttureineen.

Toni Kovanen

Päällikkö

LNG-jäänmurtaja

Polaariset jäänmurtajat

Öljyntorjuntamurtaja

Itämeren jäänmurtajat

Satamajäänmurtaja