Monitoiminen jäänmurtaja

IB Otso

Valmistunut 1986
Rakennustelakka Wärtsilä Helsingin telakka
Jääluokka 1A Super
Pituus 99 m
Leveys 24,2 m
Syväys 8 m
Uppouma 9 130 t
Bruttovetoisuus 7 066 t
Nettovetoisuus 2 120 t
Pääkoneisto Wärtsilä 16V32
Akseliteho 15 MW
Nopeus 18,5 solmua
Paaluveto 160 t
Miehistö 20
Call Sign OIRT

Otso

Vuonna 1986 valmistunut Otso ja seuraavana vuonna valmistunut sisaralus Kontio korvasivat kolme vanhaa Karhu-luokan murtajaa (Karhu, Murtaja ja Sampo). Kustannustehokkuutensa vuoksi sinivalkoiset Otso ja Kontio ovat tavallisesti ensimmäiset Katajanokalta Perämerelle lähtevät murtajat. Alku- ja lopputalvesta ne toimivat Torniossa asti vetäytyen etelämmäksi jäätilanteen kehittyessä ja Urhon tai Sisun ottaessa Perämeren hoitaakseen.

Kustannustehokkuus oli Otson suunnittelun lähtökohta. Nelipotkurisuus korvattiin keulaan rakennetulla ilmapuhalluslaitteistolla. Uutta oli myös dieselvoimalaitos, josta saadaan vaihtovirtaista sähköä kaikkiin toimintoihin potkurimoottoreita myöten. Sähkö tuotetaan käyttämällä raskasta polttoöljyä. Koneistonsa ja runkomuotonsa ansiosta alus kuluttaa vähemmän polttoainetta kuin vanhemmat ja isommat jäänmurtajat.

Raskaan polttoöljyn säiliöt ovat keskilaivassa mahdollisimman kaukana laidoituksesta. Näin pienennetään öljyvuotojen riskiä, jos laiva saisi onnettomuudessa repeämiä. Otson tankkeihin mahtuu 1 500 m³ raskasta polttoöljyä, 340 m³ dieselöljyä ja 630 m³ painolastivettä laivan kallistelua varten.

Otsossa on neljä Vaasassa valmistettua Wärtsilä 16V32 -dieselmoottoria, joiden yhteisteho on liki 22 megawattia. Jokainen moottori pyörittää omaa 6 000 voltin ja 50 hertsin vaihtovirtageneraattoria, kukin teholtaan noin kuusi megawattia. Kahta peräpotkuria pyörittää kutakin oma potkurimoottori, jonka akseliteho on 2 × 7,5 MW eli yhteensä 15 megawattia.

Sinivalkoisen Otson vesilinjassa oleva kiiltävä vyöhyke on ruostumatonta teräslevyä, joka osaltaan pienentää jään ja rungon välistä kitkaa. Vyöhyke on maalaamaton ja kaksi metriä korkea. Aktiivinen katodinen suojausjärjestelmä estää galvaanista korroosiota erilaatuisten teräslevyjen rajavyöhykkeessä.

Otsossa lukuisat toiminnot voi hoitaa komentosillalta käsin, kuten käynnistyksen, pysäytyksen, koneiden valvonnan, kallistustankkien, hinausvintturin ja nosturin hallinnan ja jopa lipun noston ja laskun.

Otson valmistuessa uutta oli myös se, että aluksen koko päällystö alkoi ruokailla samassa päällystön messissä. Edellinen vastaava uudistus toteutui vuonna 1973, kun pöytiintarjoilu lopetettiin jäänmurtajilla.

Arctia jatkaa 125 vuotta jatkunutta jäänmurtoperinnettä

Arctia jatkaa 125 vuotta jatkunutta jäänmurtoperinnettä yhdellä maailman voimakkaimmista jäänmurtajalaivastosta, johon kuuluu viisi perinteistä murtajaa: Voima, Urho, Sisu, Otso ja Kontio.

Arctian murtajat säilyttävät jäänmurtokykynsä kaikissa Itämeren jääolosuhteissa. Alukset on myös varustettu hinaushaarukalla hinausvinttureineen.

Teemu Alstela

Päällikkö

Seppo Eva

Päällikkö

Monitoimimurtajat

Öljyntorjuntamurtaja

Itämeren jäänmurtajat

Satamajäänmurtaja